Varhaisen tuen hälytysmerkit ovat signaaleja työntekijän varhaisen tuen tarpeesta. Hälytysrajojen avulla tuen tarve voidaan tunnistaa ja puuttua haasteisiin mahdollisimman varhain.
Varhaisen tuen malli on työkalu, joka ohjaa työkyvyn ylläpitoa ja työkykyjohtamista. Mallin tavoitteena on, että mahdollisiin työssä esiintyviin ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ongelmien tunnistamiseksi voidaan tarkkailla erilaisia hälytysmerkkejä, jotka ovat signaaleja tuen tarpeesta.
Tässä artikkelissa käymme läpi yleisiä varhaisen tuen hälytysmerkkejä ja mitä keinoja työpaikoilla on niiden seuraamiseen.
Mitä ovat varhaisen tuen hälytysmerkit?
Mitä ovat varhaisen tuen hälytysrajat?
Näin seuraat varhaisen tuen hälytysrajoja
Varhaisen tuen hälytysmerkit ovat signaaleja varhaisen tuen tarpeesta. Ne voivat olla merkki siitä, että työntekijä tarvitsee apua jaksamisessa ja työtehtävissä selviytymisessä. Hälytysmerkit esiintyvät usein muutoksina työntekijän käyttäytymisessä: aiemmin aikatauluista työntekijä alkaa myöhästellä töistä, työntekijä alkaa tehdä työssä aiempaa enemmän virheitä tai työntekijä on usein pois töistä tai sairauslomalla.
Yleisimpiä varhaisen tuen hälytysmerkkejä ovat:
Työntekijä saattaa olla usein poissa töistä tai sairauslomalla. Lisääntyneet poissaolot voivat olla merkki siitä, että työntekijä tarvitsee tukea jaksamisessaan. Se voi olla myös merkki siitä, että työntekijän henkilökohtaisessa elämässä on meneillään jotain sellaista, joka vaikuttaa työsuoritukseen heikentävästi. Toisaalta jos poissaolot ovat lyhyitä ja painottuvat viikonloppujen ja loma-aikojen ympärille, huoli esimerkiksi päihdeongelmasta voi herätä.
Huoli työntekijän jaksamisesta voi herätä, jos työntekijällä ei ole aiemmin ollut ongelmia aikataulujen noudattamisessa, mutta hän alkaa myöhästellä työvuoroista tai palavereista. Toistuvat myöhästelyt voivat olla merkki siitä, että työntekijällä on vaikeuksia työssä jaksamisessa.
Toisaalta myös muutokset työn ajan hallinnassa voivat herättää huolen. Toistuvasti pitkittyneet työpäivät tai vastaavasti työajanseurannan miinussaldojen kertyminen voivat viestiä tuen tarpeesta.
Työyhteisöstä eristäytyminen ja työn laadun heikkeneminen ovat myös hälytysmerkkejä tuen tarpeelle. Jos aiemmin sosiaalinen työntekijä ei enää osallistu työyhteisön toimintaan tai työntekijä saa toistuvasti palautetta huonosta työn laadusta esihenkilöiltä, kollegoilta tai asiakkailta, on työntekijän jaksaminen syytä ottaa puheeksi. Myös esiintyminen työpaikalla päihtyneenä tai krapulassa ovat selkeitä hälytysmerkkejä siitä, että työntekijän jaksamiseen tulee puuttua välittömästi.
Hälytysmerkit on tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan ehkäistä vakavampia ongelmia ja auttaa työntekijää jatkamaan työskentelyä.
Miten hälytysmerkkejä sitten voidaan seurata? Seurannan avuksi voidaan asettaa hälytysrajoja, jotka auttavat työnantajaa tunnistamaan mahdollisen tuen tarpeen.
Varhaisen tuen hälytysrajat ovat yrityksen omassa varhaisen tuen mallissa ennalta määriteltyjä raja-arvoja. Käytännössä kun tietty raja ylittyy, toimintaan tulee puuttua. Hälytysrajana voi toimia esimerkiksi sairauspoissaolojen lukumäärä tiettynä ajanjaksona.
Esimerkkejä varhaisen tuen hälytysrajoista ovat:
Kun ennalta määritetty raja ylittyy, käynnistetään yrityksessä tukitoimenpiteet: usein varhaisen tuen keskustelun aloittaminen esihenkilön ja työntekijän kesken. Huomioi, että jokainen organisaatio määrittelee itse hälytysrajansa omassa varhaisen tuen mallissaan.
Varhaisen tuen hälytysrajojen tavoitteena on havaita haasteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä tarjota työntekijälle tukea. Näin pyritään ennaltaehkäisemään haasteiden paheneminen ja pitkäaikainen sairausloma tai työkyvyttömyys.
Varhaisen tuen hälytysrajojen etuna on, että ne auttavat esihenkilöitä tunnistamaan tuen tarpeessa olevat henkilöt ja ottamaan työkykyyn vaikuttavat asiat puheeksi. Lisäksi ne auttavat yrityksiä toimimaan lainsäädännön ja yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Hälytysrajojen tavoitteena on ennen kaikkea työkyvyn ylläpitäminen ja avun tarjoaminen, ei työntekijän valvominen.
Miten hälytysrajoja sitten kannattaa seurata, jotta yritys pystyy toteuttamaan varhaisen välittämisen mallissa sovitut toimenpiteet?
Sopivilla järjestelmillä seuraatte hälytysrajoja, jolloin tilanteeseen voidaan puuttua ennaltaehkäisevästi, ennen kuin se pääsee liian vakavaksi. HR-järjestelmä ja työajanseurantajärjestelmä ovat tähän tarkoitukseen mainioita vaihtoehtoja.
Modernit HR-järjestelmät tukevat varhaisen tuen hälytyksiä. Varhaisen tuen hälytykset mahdollistavat hälytysten tekemisen poissaoloista.
Esimerkiksi Saima HR-järjestelmässä:
Myös työajanseurantajärjestelmä on tärkeä työkalu varhaisen tuen mallin seurantaan ja tueksi.
Esimerkiksi Tiima-työajanseurantajärjestelmässä:
On tärkeää huomata, että viitteitä työkyvyn heikentymisestä voi esiintyä jo ennen hälytysrajojen ylittymistä. Esihenkilöllä on velvollisuus seurata työntekijöiden työssä jaksamista, selviytymistä ja poissaolojen määrää. Tarjoamalla sopivat työkalut esihenkilöiden käyttöön varmistat, että heidän on helppo seurata hälytysrajoja ja ottaa ne ajoissa puheeksi tukea tarvitsevan työntekijän kanssa.