Monilla toimialoilla on työvoimapula, mutta osaamisvaje on yhtä vakava ongelma, joka vaatii nopeaa reagointia. Osaamisen kehityksen kelkassa pysyminen voi auttaa hallitsemaan muutosta.
Suomen sosiaali- ja terveysalan muutos koskettaa jokaista suomalaista. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta uusille hyvinvointialueille. Samaan aikaan suuri eläköitymisaalto uhkaa julkisen sektorin toimintakykyä. Monilla toimialoilla on työvoimapula, mutta osaamisvaje on yhtä vakava ongelma, joka vaatii nopeaa reagointia.
Palveluja tuottavat organisaatiot tarvitsevat rajuun muutokseen tukea, joka auttaa hahmottamaan toimintaympäristöä ja sujuvoittamaan arkea. Osaamisen kehittäminen on yksi tapa muutoksen hallintaan.
Eläköityvien työntekijöiden mukana siirtyy pois hiljaista tietoa ja osaamistarpeet muuttuvat. Aivan ratkaisevan tärkeää on huolehtia siitä, että sote-sektorilla työskentelevät ammattilaiset tekevät oikeita asioita. Heillä on oltava tarvittavat pätevyydet ja luvat sekä mahdollisuus kouluttautua ja ylläpitää osaamista. Nämä kaikki tiedot saattavat olla olemassa, mutta usein niitä on hankala hahmottaa, koska tiedot ovat hajallaan.
Osaamisen kehittäminen on yllättävän pirstaleista, minkä vuoksi osaamista ei pystytä hyödyntämään tai johtamaan tehokkaasti. Henkilöstönkehittämisjärjestelmillä on tavoitteena koota sitä maailmaa yhteen. Toimiva järjestelmä helpottaa myös esihenkilöiden työtä, kun työntekijät voivat itse täydentää tietojaan.
Kun toimintaympäristö ja nuorten sukupolvien odotukset muuttuvat, myös työtehtävät muuttavat muotoaan nopeasti. Tämä edellyttää työntekijää oppimaan pois vanhasta ja ottamaan vastuuta oman osaamisen kehittämisestä vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Teknologia tukee mahdollistamalla aivan uudenlaisia tapoja tehdä työtä tehden työnteosta mielekkäämpää ja vähemmän riippuvaista paikasta.
Henkilöstönkehittämisjärjestelmän avulla voi nähdä tulevaisuuteen, ainakin vähän. Tulevaisuuden työelämää vaatii hyviä digitaitoja ja muutoshalukkuutta. Voimme havaita trendejä tai sen, että ensi vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana organisaatiosta on poistumassa kriittistä osaamista tai pätevyyksiä. Tulevaisuudessa odottaa myös täysin uudenlaisia osaamistarpeita, joita kenelläkään ei vielä ole. Muutos on vääjäämätön ja siihen täytyy reagoida hyvissä ajoin uusia osaajia rekrytoimalla tai henkilöstöä kouluttamalla.
Miten saada työntekijät pysymään työpaikoissaan ja uusia, sopivia tekijöitä lähtevien tilalle? Miten tuottaa laadukkaita palveluita ja hoitaa velvoitteita kutistuvilla resursseilla? Osaamisen kehittäminen ja sitä tukevat järjestelmät nousevat arvokkaiksi työkaluiksi organisaatioiden arjessa. Organisaatioiden on tärkeää miettiä osaamisen kehittämistä strategialähtöisesti; mitkä ovat ne strategiset osaamistarpeet, jotka ovat olennaisia organisaation menestymisen kannalta tulevaisuudessa. Osaamisen kehittämisen tulee olla ennakoivaa ja tukea mihin ollaan menossa, jotta turvaamme riittävän osaamisen ja peruspalveluiden saannin yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa. Samalla on hyvä varautua siihen, miten riittävä pitovoima ja osaaminen säilytetään alueellisesti, kun liikkuvan ja yrittäjähenkisen työn tekeminen sekä työn merkityksellisyys kasvattaa suosiota nuorissa sukupolvissa. Me haluamme mahdollistaa sen, että organisaation pitkän aikavälin tavoitteiden ja osaamisen tarpeiden yhteensovittaminen on saumatonta.
Myös osaamisen kehittämistä olisi tärkeä miettiä tulevaisuudessa laajemmassa yhteiskunnallisessa mittakaavassa kuin vain oman tutun toimintaympäristön kautta. Henkilöstön kehittämisjärjestelmän tuleekin tukea työvoiman monimuotoisuutta ja auttaa organisaatioita tarjoamaan koulutusta ja kehittämismahdollisuuksia kaikille.
Jenni Moilanen
Tuotepäällikkö, HRD
Visma Aquila