Kokosimme seuraamistamme LinkedIn-postauksista ja -keskusteluista kuusi aihetta, jotka puhuttavat juuri nyt julkisen sektorin päättäjiä ja asiantuntijoita ja ovat myös meille tärkeitä. Mitä näistä soveltaisit omassa organisaatiossasi?
Solveon mahdollistaa hyvinvoivaa suomalaista työelämää ja taloutta myös LinkedInissä. Olemme seuranneet ja osallistuneet julkisen sektorin päättäjien ja asiantuntijoiden käymään keskusteluun, josta kokosimme kuusi myös meille tärkeää aihetta.
Valtion talouden asettamat säästötavoitteet sekä kuntien ja hyvinvointialueiden alijäämäiset talousennusteet peräänkuuluttavat tuottavuuden kasvattamista. Tällöin resurssit tulee kohdentaa juuri sinne, missä niitä tarvitaan eniten, mikä vaatii sekä strategista näkemystä että uusien teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä.
Tietoon perustuva päätöksenteko ja tiedolla johtaminen ovat nousseet keskeisiksi työkaluiksi. Modernit SaaS-ratkaisut mahdollistavat kulujen entistä tarkemman seurannan, resurssien kohdentamisen oikein sekä tulevaisuuden ennustamisen. On tärkeää muistaa, että uusi järjestelmä ei kuitenkaan ole oikotie onneen tai kustannussäästöihin, jos prosessit ja tekemisen tapa eivät muutu.
Tekoälyn hyödyntäminen on ottanut merkittäviä harppauksia eteenpäin myös julkisella sektorilla. Ensimmäisten kokeilujen jälkeen on siirrytty määrätietoisempaan kehitykseen, jossa tekoälyä hyödynnetään erityisesti rutiinitehtävien automatisoinnissa. Yhä useammat organisaatiot ovat ottaneet käyttöön tekoälyavusteisia järjestelmiä, jotka auttavat esimerkiksi dokumenttien käsittelyssä, tiedon analysoinnissa ja asiakaspalvelussa. Tekoäly muuttaa työskentelytapojamme ja vapauttaa asiantuntijoiden aikaa merkityksellisempiin työtehtäviin.
Lähivuosina kustannuspaineet ajavat julkisen sektorin organisaatioita tehostamaan toimintojaan entisestään. Tehostamisen voi nähdä myös mahdollisuutena hyödyntää automaatiota ja tekoälyä entistä ennakkoluulottomammin, jolloin niiden avulla voidaan keventää julkisen sektorin taloushallinnon taakkaa sekä vapauttaa aikaa manuaaliselta työltä esimerkiksi strategiseen työhön, talouden ennustamiseen ja reaaliaikaiseen seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen.
Julkisen sektorin organisaatiot ovat siirtymässä digitalisoiduista prosesseista kokonaisvaltaiseen digitaaliseen palvelukokemukseen. Digipalvelut eivät ole enää erillisiä tukitoimintoja vaan keskeinen osa organisaation palvelutarjontaa ja asiakaskokemusta.
Loppukäyttäjille asti näkyvät digipalvelut ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Organisaatioiden käytössä on kymmeniä järjestelmiä, jotka varmistavat esimerkiksi sujuvan henkilöstö- ja palkkahallinnon tai työvoiman hallinnan. Uuden järjestelmän lisäarvo ei kuitenkaan synny pelkästä teknologiasta tai järjestelmästä, vaan todellinen hyöty saavutetaan, kun järjestelmällä voidaan tehostaa arjen prosesseja sekä tukea ja sujuvoittaa päivittäisiä työtehtäviä saumattomasti.
Hallitus valmistelee hankintalain uudistusta, jolla halutaan edistää markkinoiden toimivuutta, lisätä kilpailua ja turvata tasapuolinen kilpailu sekä huomioida huoltovarmuuteen liittyvät tarpeet julkisissa hankinnoissa. Astuessaan voimaan suunnitellut hankintalain muutokset vaikuttavat suoraan julkisen sektorin organisaatioiden hankintaprosesseihin.
Hankintalain muutos saattaa tarkoittaa pienille kunnille ja kaupungeille sitä, että sidosyksiköiden, kuten inhouse-yhtiöiden palveluiden käytön rajoituksella on valtavat vaikutukset kuntien ja muiden julkisten toimijoiden hankintastrategioihin, etenkin yhteisomistettujen yhtiöiden osalta. On esitetty huoli, että mikäli 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus kuntien yhdessä omistamille yhtiöille toteutuu, se voi vaikeuttaa pienten kuntien osallistumista yhteisiin palveluyhtiöihin ja näin ollen nostaa kustannuksia ja jopa heikentää palveluiden saatavuutta. Selvää kuitenkin on, että tulevat muutokset tulevat vaatimaan täsmäratkaisuja, kuten kuntien ja kaupunkien tarpeisiin luodun Tiima-työajanhallinnan, jotta siirtymä tapahtuu sujuvasti.
Julkisen sektorin organisaatiot ovat heränneet siihen, että henkilöstön osaaminen on heidän tärkein voimavaransa, joka lisää paitsi tuottavuutta, myös vaikuttavuutta. Kun osaavasta työvoimasta on pulaa, organisaatioiden täytyy panostaa enemmän olemassa olevan henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tämä edellyttää myös osaamisen johtamista – organisaation osaamistarpeiden tunnistamista, kehittämistä ja hallintaa niin, että työntekijöiden taidot ja tiedot vastaavat organisaation tavoitteita nyt ja tulevaisuudessa.
Digitaalisten työkalut, kuten henkilöstön osaamisen kehittämisjärjestelmät, auttavat näkemään tulevaan. Niiden avulla voidaan havaita trendejä ja tulevia muutoksia, kuten esimerkiksi organisaatiossa poistumassa olevaa kriittistä osaamista tai pätevyyksiä. Henkilöstön kehittämisjärjestelmän tulee myös tukea työvoiman monimuotoisuutta sekä auttaa organisaatiota tarjoamaan koulutusta ja kehittämismahdollisuuksia kaikille.
Julkisen sektorin työyhteisöt ovat muutospaineen alla, ja tämä näkyy myös johtamistavoissa. Kun työntekijät kohtaavat suuria muutoksia ja epävarmuutta, tunnejohtamisen merkitys korostuu. Tunneälykäs johtaja tunnistaa työyhteisön dynamiikan ja ihmisten erilaiset tarpeet sekä pystyy tukemaan työntekijöitä muutoksissa. Tämä näkyy parempana työhyvinvointina, sitoutumisena ja lopulta myös koko organisaation toiminnan vaikuttavuutena.
Inhimillisyys onkin yksi tulevaisuuden HR:n tärkeimmistä taidoista. Empatia, joustavuus, ymmärtäminen, tunneäly ja taito kuunnella ovat tärkeitä työelämän muutoksessa. Muuttuvissa työyhteisöissä HR:llä on yhä keskeisempi rooli organisaation kehittämisessä hyödyntämällä dataa, teknologiaa ja syvempää ymmärrystä ihmisistä.