Miksi SaaS on noussut yhdeksi ohjelmistoalan kulmakiveksi? Mitkä tekijät ajavat SaaSin kehitystä ja kasvua juuri nyt - erityisesti julkisella sektorilla? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii Visma Aquilan toimitusjohtaja Jukka Holm Futucast-podcastin uusimmassa jaksossa.
SaaS tuo mukanaan fiksummat toimintatavat
SaaS-malli (Software as a Service) eli ohjelmiston hankinta palveluna on kasvattanut jatkuvasti suosiotaan muun muassa sen skaalautuvuuden ja joustavuuden vuoksi. Tuotteistetut SaaS-palvelut ovatkin laadukas ja kustannustehokas tapa toteuttaa järjestelmiä, minkä yksityinen sektori on tiennyt jo pitkään.
“Vanha tapa on ajatella, että ostetaan valmis ohjelmisto ja käytetään sitä päivästä A päivään Y samankaltaisena. Sen sijaan tätä päivää on, että ohjelmistoja käytetään netin yli ja ne kehittyvät jopa päivittäin tai viikoittain, kun jatkuvasti ilmenee uusia tietoturvauhkia tai vaatimuksia. Sitä se SaaS yksinkertaisuudessaan on, ikään kuin yritysohjelmistojen Netflix”, Jukka kiteyttää.
Digitalisaatio ja kasvavat vaatimukset tehokkuudelle luovat myös julkiselle sektorille painetta omaksua käyttöön uudenlaisia teknologiatyökaluja. SaaSin edut onkin huomattu myös julkisella sektorilla.
SaaSin kasvua ajavat muun muassa teknologian nopea kehitys sekä automaatioratkaisujen kuten tekoälyn lisääntynyt käyttö. Erityisesti julkisella sektorilla siihen vaikuttaa myös kasvava tarve lisätä tuottavuutta ja parantaa yhteiskunnan palveluiden laatua. Samalla etuna on vanhojen toimintatapojen kyseenalaistaminen: Halutaanko organisaatiossa hankkia ohjelmisto, joka mallintaa vanhaa tapaa toimia, vai hyödyntää uutta teknologiaa ja kehittää tueksi modernit toimintatavat? “SaaS:in etu onkin itse asiassa siinä, että mukana tulee usein se fiksumpi tapa toimia”, Jukka muistuttaa.
Uusia teknologioita, kuten tekoälyä, on usein hitaampaa ottaa käyttöön ja ylläpitää on-premise -ohjelmistoissa. Sen sijaan pilvipalveluissa, joissa data sijaitsee keskitetysti, uudet ratkaisut voidaan ottaa käyttöön joustavammin ja nopeammin, Jukka avaa. “Se on voittava kombo, että asiakkaat lähtökohtaisesti maksavat saamansa arvon mukaan, eli maksetaan vain siitä toimivasta ohjelmistosta. Samalla vanhoja toimintatapoja haastetaan, ja yleensä arvo syntyy siitä, kun jokin toiminta muuttuu perusteellisesti.”
Onko Suomi digiedelläkävijä?
Monilla yhteiskunnan sektoreilla SaaS on vielä alihyödynnetty ratkaisu, erityisesti kansainvälisesti vertailtuna.
Julkishallinnon hankintatilastoissa SaaS-ratkaisut ovat aliedustettuja, sillä vain 20-30 % vuosittaisista hankinnoista on puhdasta SaaS:ia. Sen sijaan räätälöidyt ja asiakaskohtaiset toteutukset, jotka on rakennettu puolivalmiiden ratkaisujen päälle, ovat huomattavasti yleisempiä, Jukka kertoo. “Haluaisinkin nähdä, että SaaS-luku kasvaa tästä."
Suomessa on perinteisesti runsaasti teknologiaosaamista ja -ymmärrystä, mutta ohjelmistotoimittajilla haasteena voi olla markkinoiden ja asiakastarpeiden laajempi ymmärtäminen sekä tuotteistamisosaaminen. Voisimme keskittyä vahvemmin rakentamaan skaalautuvia tuoteliiketoimintoja, Jukka pohtii.
“Haluaisin, että näkisimme paljon enemmän SaaS-yrityksiä ja rohkeita lähtöjä. Suomalaista digitalisaatiota edistää paremmin se, että käytämme resursseja valmiiksi toimivaksi todettuihin ratkaisuihin ja muutosjohtamiseen. Eli viedään niitä hyväksi havaittuja toimintamalleja arkeen ja sitä kautta kehitetään toimintaa, se on se oikea tapa, ei massiiviset megaprojektit, jotka todennäköisesti epäonnistuvat ja joihin liittyy valtavia riskejä.”
