Liikennevalomalli auttaa työhyvinvoinnin edistämisessä

Työtä tehdään nykyään hyvin monenlaisissa jaksoissa ja vuoroissa. Työajoilla onkin monia vaikutuksia jaksamiseen, työhyvinvointiin, terveyteen, työkykyyn ja tuottavuuteen.

Miten siis voimme työvuoroja suunniteltaessa kiinnittää entistä paremmin huomiota työn kuormittavuuden ennaltaehkäisyyn? Esimerkiksi TTL:n julkaiseman liikennevalomallin avulla! Lue juttu ja ota selvää, mistä on oikein kyse.

Työhyvinvointia edistetään liikennevalomallilla

Työtä tehdään nykyään hyvin monenlaisissa jaksoissa ja vuoroissa. Työajoilla onkin monia vaikutuksia jaksamiseen, työhyvinvointiin, terveyteen, työkykyyn ja tuottavuuteen.

Miten siis voimme työvuoroja suunniteltaessa kiinnittää entistä paremmin huomiota työn kuormittavuuden ennaltaehkäisyyn? Esimerkiksi TTL:n julkaiseman liikennevalomallin avulla! Lue juttu ja ota selvää, mistä on oikein kyse.

Mikä on työaikojen liikennevalomalli?

Hyvin suunnitelluilla työajoilla voidaan vähentää työn kuormittavuutta ja edistää työstä palautumista. Hyvät työajat tukevat työkykyä ja pitkiä työuria.

Työterveyslaitos on laatinut Työaikojen liikennevalomallin eli suositukset työaikoihin liittyvän kuormituksen arvioimiseksi. Suositukset soveltuvat erityisesti jaksotyöhön. Suositukset perustuvat tutkimustietoon työaikojen yhteydestä hyvinvointiin, terveyteen ja työturvallisuuteen.

Mittariston keskeiset toiminnallisuudet

🚦 Mittariston käyttäjä, esimerkiksi esihenkilö tai suunnittelija voi tarkastella kuormittuneisuutta joko julkaistun työvuoroluettelon tai toteutuneiden työvuorojen perusteella.

🚦 Johdon ja esihenkilöiden kannalta hyötynä on kuormittavuustilanteen tarkastelu organisaation eri tasojen näkökulmasta.

🚦 Kuormittavuusmittari on tarkennettavissa aina yksittäiseen henkilöön saakka, jolloin nähdään konkreettisesti, mitkä asiat työvuorosuunnitelmassa aiheuttavat kuormittavuutta.

🚦 Työaikamittareiden kuormitusdata voidaan siirtää Exceliin tai asiakkaan omaan BI-ratkaisuun.

Työhyvinvoinnilla on väliä

Miksi työaikoja sitten tarvitsee seurata ja niiden kuormittavuutta arvioida? TTL:n mukaan vuorotyö lisää selvästi kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, aikuisiän diabeteksen ja mahdollisesti jopa joidenkin syöpien, kuten rintasyövän riskiä.

Vuorotyön kuormittavuus lisää myös työtapaturmien riskiä ja johtaa usein sairauspoissaoloihin. Esimerkiksi yövuorot ja aikaiset aamuvuorot aiheuttavat univajetta, jolloin työvireys saattaa kärsiä.

Henkinen hyvinvointi

Monet tutkimukset toteavat, että hyvinvoiva työntekijä on tehokkaampi ja tarvittaessa valmiimpi myös joustamaan. On tärkeää, että työntekijä tuntee olevansa kuultu ja arvostettu osa työyhteisöä.

Henkisen hyvinvoinnin (objektiivinen) mittaus on vielä haastavaa. Liikennevalomalli auttaa kuitenkin jo hieman ennakoimaan työntekijän kokonaisvaltaista väsymystilaa: jos työaikamittarit näyttävät, että henkilöllä on paljon oranssia ja keltaista, voidaan jo ennakoida mahdollista uupumusta ja siten keventää hänen työvuorolistaansa. Henkilön runsaat sairauspoissaolot saattavat olla myös viesti kuormittuneisuudesta, jolloin jaksaminen kannattaa ottaa puheeksi työntekijän kanssa.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?

Henkistä kuormittavuutta voidaan vuorosuunnittelun avulla vähentää antamalla työntekijälle itselleen mahdollisuus vaikuttaa tulevan työvuorolistan sisältöön. Hyvät vaikutusmahdollisuudet helpottavat työntekijän työn ja muun elämän yhteensovittamista, ja sitä kautta lisäävät myös työtyytyväisyyttä.

Mahdollisena riskinä itsenäisessä, eli autonomisessa työvuorosuunnittelussa on, ettei työaikaergonomia aina toteudu. Liian pitkät työputket tai yövuorojen suuri määrä ovat esimerkkejä kuormittavista vuoroista, joita autonomisessa suunnittelussa tulee tarkastella ja tarvittaessa neuvotella työntekijöiden kanssa.

Punainen on pysähtymisen merkki

Työaikamittareissa käytetään liikennevaloistakin tuttuja värejä:

🟢 Vihreä on hyvä – saa suorittaa

🟡 Keltainen kertoo kohonneesta kuormituksesta

🟠 Oranssi ilmoittaa jo ylikuormituksesta

🔴 Punainen on selvä pysähtymisen merkki

Eri väreille on asetettu omat säännöt ja raja-arvonsa, jotka perustuvat tutkittuun tietoon työaikojen yhteydestä hyvinvointiin, terveyteen ja työturvallisuuteen. Liikennevalomallin tavoitteena on tunnistaa työaikojen keskeiset kuormitustekijät ja tukea näin kestävämpää ja parempaa työvuorosuunnittelua sekä työaikojen toteutusta.

Työaikamittariston seurattavia kuormitustekijöitä ovat

• kokonaistyöaika ja ylityö
• työvuorojen pituus
• peräkkäisten työvuorojen määrä
• ilta- ja yövuorojen määrä
• päivittäinen ja viikoittainen palautumisaika
• työaikojen ennakoitavuus
• mahdollisuudet vaikuttaa omaan työ- ja vapaa-aikaan
• työn tauotus

Katso eri osa-alueiden raja-arvot täältä.

Mikäli organisaatiollasi on TTL:n mittariston lisäksi omia kuormittavuuteen liittyviä mittareita tai sääntöjä, on nekin toteutettavissa.

Kuormittavuus on monen osan summa

Meidän kaikkien jaksaminen on kiinni monesta eri asiasta. Niinpä tämänkin työkalun ja apuvälineen kuormitustasot määräytyvät erillisistä ja yksittäisistä kuormitustekijöistä sekä niiden toistuvuudesta esimerkiksi kolmen tai neljän viikon jaksossa. Usein vasta kuormitustekijän jatkuva toistuvuus johtaa ylikuormitukseen ja kokonaiskuormitus muodostuu usean eri kuormitustekijän yhteisvaikutuksesta.

Liikennevalomalli on erinomainen apuväline, joka on tuotteeseemme jo sisäänrakennettu ominaisuus. Tyypillisesti kuormittavuuteen kiinnitetään huomiota jaksolistan suunnitteluvaiheessa ja työaikaergonomiasta huolehditaan – suunniteltiinpa listat sitten automaattisesti optimoimalla tai manuaalisesti. Kuormittavuutta aiheuttaakin usein juuri arjessa tapahtuvat muutokset, kuten henkilökunnan äkilliset poissaolot, sijaisten saannin vaikeudet, erikoisosaajien puute sekä työn tarpeen muuttuminen.

Liikennevalomittariston hyötyjä ovat muun muassa seuraavat:

🚦 antaa selkeät linjat työaikojen kuormittavuustekijöille

🚦 voidaan katsoa, millainen kuormitustilanne on lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

🚦 voidaan helposti tarkastaa, miten eripituiset työajat, eri vuorokaudenaikoina tehtävät työt, työstä palautumisen kestot, ja mahdollisuudet vapaa-aikaan vaikuttavat terveyteen.

Varaa kartoitushetki asiantuntijan kanssa, niin katsotaan mikä työvoiman hallintaratkaisu sopii teille.