Ja siitä voi löytyä apu kuntien työntekijöiden eläköitymiseen.
Talous-, palkka- ja henkilöstöhallinnon järjestelmistä keskusteltaessa automaatio näkyy toistaiseksi enemmän puheissa kuin arjessa. Miten erityisesti kunnat voivat hyötyä näiden osa-alueiden automatisoinnista, ja millä tavoin se tulee vaikuttamaan työntekijöihin?
Digitalisaation yhteydessä puhutaan usein automaatiosta, jolla tarkoitetaan konetta tai järjestelmää, joka toimii itsenäisesti, eli esimerkiksi ilman ihmisen käskyä tai napin painallusta. Monissa sana herättää jopa pelkoa: mitä minulle käy, jos työni tekee jatkossa kone? Visma Aquilan Director of Product Management Kim Hisinger näkee, että talous-, palkka- ja taloushallinnossa automaatiolle olisi tilausta. Se auttaa eliminoimaan inhimillisiä virheitä, lievittää resurssipulaa ja keventää kustannuksia.
”Automaation paras puoli on, että robotit eivät tee virheitä. Tämä on erityisen tärkeä asia esimerkiksi palkkahallinnossa. Automaatio myös tuo mukanaan säästöjä, mutta vasten yleistä käsitystä, se ei kuitenkaan ole ilmaista vaan vaatii kosolti ohjelmistokehitystä”, Hisinger selittää.
Automaation avulla eroon rutiinitöistä
Vaikka digitalisaatiosta ja automaatiosta puhutaankin paljon, se ei vielä ole arkipäivää talous-, palkka- ja henkilöstöhallinnossa. Automaatiolla on kuitenkin valtavasti potentiaalia tarjota näille järjestelmille ja ohjelmistoille. Samalla automaatio tuo mukanaan epäilyksiä ja jopa pelkoa: onko kone viemässä minun työpaikkani?
”Automaation tarkoituksena on päästä eroon kaikista sellaisista töistä, jotka ovat rutiininomaista toistoa. Parhaimmillaan automaation avulla säästetään työtekijöiden työaikaa, jolloin aikaa vapautuu vaikka asiakastukeen ja entistä paremman palvelun tarjoamiseen. Automaatio on yhtä pelottava asia kuin robotti-imuri. Robotti-imurinkaan tarkoitus ei ole korvata sinua, vaan helpottaa elämää”, kuvailee Hisinger.
Automaatio on erinomainen renki, mutta isäntänä toimii aina asiantuntija. Näin varmistetaan, että automaatiolla saavutetaan aitoa hyötyä ja mahdollisten poikkeustilanteiden arvioinnista ja toimenpiteistä vastaa itse asiantuntija. Visma Aquilan tarjoamien ohjelmistojen on tarkoitus käsitellä, tarkastaa ja hoitaa rutiineja, jolloin organisaation asiantuntijat voivat keskittyä muihin, merkityksellisempiin työtehtäviin.
2030-luvun tienoilla noin 200 000 julkisen puolen työntekijää jää eläkkeelle
Hyvinvointialueiden myötä kuntien tehtävät ovat vähentyneet paljon ja kunnilla on käytössään paljon aiempaa pienemmät budjetit ja henkilöstömäärät. Hisinger näkeekin kuntien välisen yhteistyön ensisijaisen tärkeänä elementtinä.
”Suomessa on 309 kuntaa, joista osa on todella pieniä. Ei ole järkevää, että jokainen kunta hankkii omat järjestelmänsä ja hoitaa niitä yksin. Kuntien kannattaa tehdä järjestelmähankintoja ja niiden käyttöä yhteistyönä, sillä se auttaa resurssipulaan ja kukkaronnyörien kiristymiseen. Tällä tavoin myös automatisointi skaalautuisi helpommin”, Hisinger kertoo.
Myös väestön vanheneminen vaikuttaa kuntiin. 2030-luvun tienoilla noin 200 000 julkisen puolen työntekijää tulee jäämään eläkkeelle. Kun tekijöitä lähtee, voi apua löytyä automaatiosta. Hisingerin mukaan on hyvin todennäköistä, että tulevaisuudessa automaatio muuttaa talous-, palkka- ja henkilöstöhallinnossa työskentelevien henkilöiden työnkuvaa ja osaamisvaatimuksia.
”Tekijöiltä odotetaan jatkossa parempia tietoteknisiä valmiuksia, jotta heillä on kykyä ymmärtää, kuinka automaatio ja järjestelmä toimii. Kun ymmärrät taustalla olevan teknologian perusperiaatteet, on sen toimintaan helpompi luottaa”, Hisinger toteaa.
Jos automaatio pelottaa, suosittelee Hisinger rohkeasti kysymään ja näin selvittämään, mistä siinä oikein on kyse. Visma Aquilan tiimi on myös valmiina auttamaan automaatioon liittyvien kysymysten kanssa.
