Työajanseurannan ei tarvitse olla ydinfysiikkaa, vaan parhaassa tapauksessa sen voi aloittaa sujuvasti jo parissa päivässä. Listasimme neljä vinkkiä helppoon ja sujuvaan työajanseurantaan.
Työajanseuranta on uuden työaikalain seurauksena jokaisen organisaation ja työntekijän agendalla. Vaikka ensimmäiseksi työajan kirjaaminen vie ajatukset työlääseen tuntirumbaan, seurannassa ei tarvitse olla kyse ydinfysiikasta, vaan liikkeelle voi lähteä hyvin kevyestikin.
Siksi kasasin tähän parhaat vinkkini siitä, miten työajanseurannan voi aloittaa mahdollisimman kevyesti ja helposti. Samalla avaan millaisia asioita seurantaa suunniteltaessa ja toteuttaessa tulee ottaa huomioon.
Haluatko siirtyä suoraan käytäntöön? Aloita työajanseuranta kevyesti ja kustannustehokkaasti!
Jos et vielä seuraa työaikaa lainkaan, ensimmäinen askel on laittaa jonkinlainen seuranta pystyyn ja varmistaa, että tunnit tulee varmasti kirjattua oikein. Suorita siis seuraavat kaksi askelta:
Leimaamisella tarkoitetaan mallia, jossa työntekijä kirjaa itsensä sisään työpäivän alussa ja ulos työpäivän lopussa. Kello tikittää tunnit suoraan sellaisenaan seurantajärjestelmään. Kirjaamisessa voidaan hyödyntää myös erilaisia syykoodeja (esim. normaali työaika, etätyö, ylityö, lomat, poissaolot ja niin edelleen).
Oletusarvoisella seurannallatarkoitetaan sitä, että työntekijällä on kiinteät työvuorot (esim. aina arkisin 9–17). Tällöin seurantaa tehdään sillä oletuksella että työntekijä on työaikana töissä. Tässä mallissa riittää vain poikkeusten, kuten lomien ja poissaolojen kirjaaminen.
Projektikohtaisellaseurannalla tarkoitetaan mallia, jossa työntekijä kirjaa tunnit erillisten projektien alle.
Projektikohtainen seuranta vaatii jo hieman enemmän suunnittelua ja vaivaa, joten jos haluat aloittaa matalalla kynnyksellä, on leimaaminen tai oletusarvoinen seuranta helpompi vaihtoehto. Varmista kuitenkin että kirjaustapa istuu organisaatiosi tavoitteisiin (katso seuraava kohta).
Työaikalaki velvoittaa kaikki yritykset seuraamaan työaikaa. Jos se on ainoa motivaatiosi pitää työaikaa silmällä, on homma suht suoraviivaista. Mutta jos taustalla piilee muitakin syitä, vaikuttaa se siihen millaisin keinoin ja prosessein työaikaa kannattaa seurata.
Jos työaikalaki on ainoa syy miksi organisaatiossasi halutaan seurata tunteja, tärkeintä on varmistaa että tunnit tulee kirjattua oikein ja mahdollisimman helposti.
Tällöin oletusarvoisen seurannan ohella leimaaminen on simppelein vaihtoehto. Työntekijä voi parilla painalluksella kirjata itsensä sisään, mahdollisille tauoille ja työpäivän lopuksi ulos.
Onko uusi työaikalaki jo sinulle tuttua kauraa, vai kaipaatko siitä kertausta? Kuuntele podcastistamme mitä muutoksia työaikalaki 2020 toi tullessaan.
Työaikaa seuraamalla voidaan pitää silmällä myös työntekijöiden jaksamista ja näin kehittää työhyvinvointia paremmalle tasolle. Tällöin työaikaa seuratessa kannattaa pitää silmällä muun muassa sitä, kuinka paljon kuormitusta yhdelle henkilölle syntyy ja onko sitä mahdollista jakaa tasaisemmin muiden työntekijöiden kesken.
Tehtyjen tuntimäärien lisäksi kannattaa tarkkailla myös sairauspoissaolojen määrä, sillä ne viestivät siitä, että henkilöstön jaksaminen on koetuksella.
Työhyvinvointia seuratessa on tärkeää valita työaikakirjauksiin sellainen työkalu, joka tukee tätä tavoitetta. Esimerkiksi sähköpostihälytykset henkilöstöhallinnolle silloin kun työntekijän tunnit alkavat paukkua on kätevä ominaisuus.
Kannattavuus on asia jota organisaatioissa halutaan tyypillisesti seurata erilaisten projektien tai asiakastyön yhteydessä.
Tällöin tehdyt tunnit kannattaa kirjata erillisten projektien alle, jolloin kuhunkin projektiin käytetyt tunnit on helppo tarkistaa yhdestä paikasta.
Samalla voit pitää silmät auki pullonkaulojen varalta, eli selvittää viekö jokin tehtävä turhan paljon aikaa. Ongelma saattaa löytyä esimerkiksi puutteellisista prosesseista, koulutuksesta tai työkaluista, jolloin korjausliikkeillä tehtävän saa käännettyä jälleen kannattavaksi.
Lue miten DSV onnistuu säästämään joka kuukausi useita päiviä työaikaa
Työaikaa seuraamalla voit halutessasi myös oppia lisää tulevasta ja varautua siihen paremmin.
Kun tiedät paljonko aikaa työntekijöiltä kuluu mihinkin tehtävään, tiedät paremmin kuinka paljon resursseja tarvitset jatkossa ja milloin kannattaa alkaa suunnittelemaan seuraavaa rekrytointia.
Myös tällöin työaikaa kannattaa seurata projektikohtaisesti ja pitää kirjaa siitä, millaisia projekteja työpöydille on rantautumassa lähikuukausien aikana.
Kuten monessa muussakin asiassa, myös työaikakirjauksessa toimivat työkalut ovat kaiken A ja O. Mikäli työntekijät kokevat kirjaamisen syystä tai toisesta hankalaksi tai aikaavieväksi, tuppaa se unohtumaan tai jäämään päivän (tai jopa kuukauden) viimeiseksi tehtäväksi.
Varmista siis että kirjaaminen onnistuu muiden tehtävien lomassa kätevästi. Muuten riskeeraat sen, että työaika kirjataan muistista, jolloin loppulukema vääristyy ja menetät ne edut joita työajan kirjaamisella tavoittelet.
Esimerkiksi mobiilileimaus on tänä päivänä must have -ominaisuus helppouden kannalta. Näin varmistat että leimauslaite kulkee työntekijän taskussa jokaiselle työpisteelle ja että nappia on helppo painaa työpäivän alussa, lopussa ja työtehtävää vaihtaessa.
Myös erilaiset automaatiot tukevat kirjaamista. Järjestelmä voi esimerkiksi laskea liukumasaldon työntekijän puolesta ja varmistaa, että työaika huomioidaan oikein osapäivän poissaolo- ja ylityötilanteissa.
Lue lisää työaikaseuranta- ja HR-työkaluista
Työajan kirjaamista ei kannata sälyttää sellaisenaan työntekijän vastuulle, sillä muuten se lipsuu tehtäväksi joka tehdään vastahakoisesti ja myöhässä.
Erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa joissa työaikaa ei välttämättä ole totuttu seuraamaan, työntekijöille voi tulla yllätyksenä äkillinen vaatimus seurata työaikaa tarkemmin kuin aiemmin.
Haluatko aloittaa tuntiseurannan kevyesti? Tiimalla voit aloittaa mobiilileimaamisen organisaatiossasi yhdessä päivässä!